Brewster 239

 
Suomen tiedustelut lentokaluston hankkimiseksi Yhdysvalloista olivat pysähtyneet siellä vallinneeseen lakiin, joka kielsi aseiden tai muiden sotatarvikkeiden myynnin ulkomaille. Onneksi löytyi kuitenkin pykälä, joka salli vanhentuneen kaluston myynnin julkisella huutokaupalla. 44 Brewster F2A-1-hävittäjäkonetta julistettiin vanhentuneiksi ja näin koneiden myynti Suomeen oli mahdollista, ainoana ostajana huutokaupassa oli Suomi. Koneet pakattiin kuljetuslaatikoihin ja ne laivattiin Stavangeriin Norjaan ja edelleen rautateitse Trollhättaniin Ruotsiin. Koneiden kokoaminen tapahtui Saabin tehtailla Trollhättanissa ja ensimmäinen lento tapahtui 14.2.1940. Neljä ensimmäistä konetta lennettiin Suomeen1.3.1940 . Ennen Talvisodan päättymistä koneita oli maassa kuusi, mutta sotatoimiin yksikään näistä ei ehtinyt osallistua. 18.4.1940 koneet luovutettiin LLv.24:lle, oltuaan sitä ennen LLv.22:ssa. Viimeinen Brewster saapui Suomeen 1.5.1940.
Kone oli umpiohjaamolla varustettu metallirakenteinen keskitaso, jossa oli sisäänvedettävät laskutelineet ja hydraulisesti toimivat laskusiivekkeet. Koneen pituus oli 8.03 m. korkeus 3.66 m. ja kärkiväli 10.67 m. Siipipinta-ala oli 19.4 neliömetriä. Koneen tyhjäpaino oli 1770 kg. ja lentopaino 2640 kg. Se oli varustettu Wright Cyclone R-1820-G5 950 hevosvoimaisella ilmajäähdytteisellä tähtimoottorilla ja Hamilton Standard kolmilapaisella säätöpotkurilla. Kone saavutti maksiminopeuden 478 km/t 4750 metrin korkeudessa, käytännöllisen matkanopeuden ollessa 380 km/t. Nousu 3000 metriin kesti 4´12´´ ja 5000 metriin 7´10´´. Lakikorkeutena oli 9900 metriä ja lentoaika 4 tuntia. Brewsterissa oli  pienikokoinen kannuspyörä, joka sopi tukialushävittäjälle, mutta ei meidän huonokuntoisille kentillemme. Kannuspyörä vaihdettiinkin suurempaan ilmakumirenkaaseen. Koneet oli varustettu RCA-radiolaitteilla. Koneissa oli alunperin yksi 7.62 mm ja yksi 12.7 mm tahditettu runkokonekivääri sekä kaksi 12.7 mm vapaastiampuvaa siipikonekivääriä. Vuoden 1943 loppuun mennessä saatiin kaikkiin Brewstereihin vaihdettua toinenkin raskas runkokonekivääri. BW-371:ssä aseistuksena oli kuitenkin vain kaksi 12.7 mm runkokonekivääriä

Käynnistyksessä, lentoonlähdössä ja laskussa piti käyttää vasemmanpuoleista säiliötä. Seosvipu pantiin täysin rikkaalle ja käsipumpulla vedeltiin noin 0,2 kg/cm2:n paine linjaan. Kylmään moottoriin annettiin viisi ryyppyä. Kaasuvivulla pumppaaminen oli käsikirjassa kielletty. Kaasu asetettiin 800-1000 rpm kierroslukua vastaavaan kohtaan. Varmistuttin, että potkurivipu oli edessä, ahdin matalalla vaihteella ja sytytys käännettiin molemmille magneetoille. Ohjaaja piti painetta yllä käsipumpulla samalla kun avustaja kiersi käynnistimen kampea (eturungossa oikealla). Käynnistimen kiihdyttyä sopivasti ohjaaja veti sen kiinni moottoriin, jollin käynnistyssytytys kytkeytyi samalla päälle. Lämmityskäyttöä varten potkurivipu vedettiin taakse. Ennen koekäyttöä öljynlämmön piti nousta noin 30 asteeseen. Lämpö kohosi nopeasti, sillä öljysäiliön termostaatti kierrätti kylmän öljyn jäähdyttimen ohi. Koekäytössä jarrut pitivät koneen paikoillaan, eikä pyrstö pyrkinyt nousemaan ylös. BW rullasi tasaisella kentällä kierrosluvulla 700 rpm. Kannuspyörä vapaana kääntösäde oli vain noin 12 m. Jarrua vasten konetta käänteli paikallaan

Lentoonlähtötarkastukset olivat yksinkertaiset ja nopeat: kannus lukittu, potkuri pienillä kulmilla, ahdin matalalla vaihteella, seos rikkaalla, pottoainehana vasemmalla tankilla, imuilma kylmällä, trimmit asetettu, ohjaimet vapaat ja laipat sisällä. Kaasu avattiin rajoittimeen saakka. Potkuri piti pienillä kulmilla poikkeuksellisen pahan ujelluksen. Itse lentoonlähtö oli pikainen tapahtuma. Pyrstö nousi noin 30 metrin alkukiidon jälkeen ylös, kampeaminen oli vähäistä ja suunta säilyi helposti. BW irtosi pinnasta nopeudella 120 km/h. Kiidon pituus tyynellä säällä oli 140-160 m ja kiitoaika 8-9 s. Kokonaismatka 15 metrin korkeuteen oli noin 350 m. Laskusiivekkeitä ei tarvinnut käyttää lentoonlähdössä. Englantilaisten Brewster 339B -mallilla tekemien kokeiden perusteella 26:n asteen laskusiivekeasetus lyhensi kiitoa noin 10%, mutta pienensi samalla alkukohoamisnopeutta. Ilmaan päästyä teline otettiin sisään, ahtopaine säädettiin jatkuvan tehon alueelle (93 cmHg tai alle) ja kierrosluku 2100 rpm:een. Telineen sisäänvedosta seurasi selvä nokka-ylös -momentti. Paras nousunopeus olikin 220 km/h. Kierrot ja makaukset tasattiin trimmeillä. Sylinterinpään lämpö lähestyi kesäisin raja-arvoja (hetkellinen 260, jatkuva 235 C astetta)

 

Brewster oli harvoja hävittäjiämme, jonka käytännön saavutusarvot ptivät tarkkaan yhtä valmistajan spesifikaation kanssa. Luvattu nousuaika nominaaliteholla 15 000 jalan eli 4 572 metrin korkeuteen oli tasan kuusi minuuttia 2 275 kg:n ja 6,7 minuuttia 2 387 kg:n lentoonlähtömassalla. Brewsterin tyhjämassa oli kaikkine varusteineen, aseistettuna ja moottoriöljyn kanssa 2 020 kg. Ohjaajan ja 300 kg:n tankkauksen kanssa lentoonlähtömassa oli tyypillisesti 2 415 kg.
Parhaan nousukyvyn saamiseksi ahdin vaihdettiin korkealle vaihteelle, kun ahtopaine pieneni arvoon 75 cmHg täydellä kaasulla (tämä tapahtui noin 3 km:n korkeudessa). Vaihtohetkellä tehoa vähennettiin kytkennän pehmentämiseksi. Ahtimen välitystä ei saanut vaihtaa tiheämmin kuin viiden minuutin välein. Kytkimen piti antaa jäähtyä. Kaasuttimen automaattinen seossäätö toimi ahtimen matalalla vaihteella. Jos moottori kävi huonosti korkealla vaihteella, seosta piti säätää käsin. Suurilla tehoilla seosvivun piti olla aina edessä eli täysin rikkaalla. Alle 550 hv:n (matala vaihde) ja 450 hv:n tehoilla (korkea vaihde) seoksen piti olla matkalentoasennossa. Matkalentoa ei suositeltu lennettäväksi korkealla vaihteella nakutusvaaran takia.
BW -366:n koelennetty nopeuskäyrä kuvassa 2. Tämä koneyksilö oli parhaasta päästä rivikoneita jatkosodan aikana. Huippunopeus pinnassa oli 428 km/h ja suurin nopeus 480 km/h saavutettiin ahtimen toimintakorkeudessa (4 750 m nominaaliteholla staattisissa olosuhteissa, käytännössä ilmanoton patovaikutuksen takia hieman korkeammalla). Korrelaatio valmistajan spesifikaatioon oli jälleen erinomainen. Sen mukaan huippunopeus toimintakorkeudessa oli 484 km/h ja merenpinnan tasalla 427 km/h. Brewster oli selvästi muita jatkosodan alun päähävittäjiämme nopeampi. Vähälukuinen Cyclone-Curtis olis suunnilleen yhtä nopea, vaikka siinä oli 200 hv tehokkaampi moottori.
Suurimmalla jatkuvalla eli nominaalitehollla polttoaineen kulutus oli matalalla noin370 l/h. Täysi 600 litran tankkaus riitti noin puolentoista tunnin lentoon. Toimintasäde oli 600-700 km lentokorkeudesta riippuen. Normaali matkalentoasetus 2000m:n korkeudessa oli 1850 rpm/65 cmHg (65% teho). Vastaava mittarinopeus oli noin 330 km/h ja tosi-ilmanopeus 390 km/h (mittari näytti matkanopeuksilla noin25 km/h liian vähän) Polttoainetta kului laihalla seoksella 170l/h, vastaava lentoaika ilman reserviä oli 3 h 30 min ja toimintamatka 1350 km. Lentämällä pienemmällä nopeudella päästiin pitkästi yli neljän tunnin toiminta-aikoihin. BW soveltui partiointi- ja saatotehtäviin erityisen hyvin muutoin, mutta happea riitti vain 30-40 minuutiksi.

Pituusvakavuus normaalikuormauksella (painopisteasema 27-29% MAC) oli lievästi positiivinen. Sauvavoimagradientti oli pieni mutta riittävä. Koneen pystyi trimmaamaan suhteellisen helposti kaikilla lentoasuilla ja tehoilla. Sileänä, teho päällä, asettuminen kesti jonkun aikaa. Lentoasua muutettaessa trimmimuutokset olivat selviä ja suurehkoja. Sauvavoima per G oli hävittäjälle sopiva, luokkaa 3 kp/g. Kaarrossa ja oikaisuissa G oli helppo säätää. Painopisteen siirtyessä taaksepäin (puusiipi-Brewster ja eräät kokeilut) koneesta tuli ensin liikehtimisepävakaa (pyrki kiristämään vetoa) noin 32% MAC painopisteasemalla ja kaikin puolin pituusepävakaa noin 33% MAC asemalla. (MAC = mean aerodynamic chord, aerodynaaminen keskijänne).
Suuntavakavuus oli positiivinen. Kun konetta häirittiin vaakalennosta sivuperäsimellä, se palautui muutaman terävähkön suunta- ja kallistusheilahduksen jälkeen suoraan. Sivuperäsimen tunto oli hidaslennossa hieman huono, mutta parani yli 150 km/h:n nopeuksilla. Syöksyssä, kun nopus oli yli 500 km/h, peräsin oli hyvin herkkä. V-kulmavakavuus oli keskitason ja 5.5 asteen V-kulman ansiosta erityisen hyvä. Puhtaita kallistettuja kaartoja pystyi tekemään pelkästään jalalla tai pelkillä siivekkeillä. Suorassa sivuluisussa (sileänä, moottori tyhjäkäynnillä) nopeudella 150 km/h jalka oli pohjassa ja vastasiivekettä annetiin noin puolet liikevarasta. Kallistuskulma oli noin 15 astetta. Vastaavasti laskuasussa kallistuskulma oli noin 10 astetta.
Siivekevoimat olivat pienehköt, mutta siivkkeet eivät olleet yliherkät. 320 km/h mittarinopeudella neljäsosapoikkeutus vaati 5 kp:n voiman ja 620 km/h nopeudella vastaavasti 11 kp. Siivekkeet olivat suurilla nopeuksilla vielä kevyemmät kuin Curtiss Hawkissa. BW lähti kaartoon selvästi nopeammin kun esimerkiksi CU tai Spitfire. Kaarroksissa ohjainharmonia oli hyvä. BW varoitti tärinällä, kun sakkausraja lähestyi, mutta ei pyrkinyt virheliikkeeseen. Sitä sai vetää huoletta ja ohjata virheellisestikin. Kaartokyky oli varsin hyvä, 180 asteen kaarto 350 km/h mittarinopeudelta vei seitsemän sekuntia kahdessa kilometrissä.

Brewsterin suurin sallittu positiivinen kuormitusmonikerta 2300 kg:n lentomassalla oli 9 ja negatiivinen 4. Taitolento oli helppoa ja vaivatonta. Silmukan pystyi vetämään matkanopeudelta. 1500 metrin korkeudessa silmukan säde oli 400 m ja lakinopeus 130 km/h, kun aloitusnopeus oli 360 km/h. Samalla aloitusnopeudella syntyi Immelmann, jonka loppunopeus oli 150 km/h ja korkeuslisä 700 m. Loivasta syöksystä sai helposti yli kilometrin lisäkorkeutta. Kaksi ja puoli nousukierettä 45-60 asteen kulmalla toi 440 km/h aloitusnopeudella 800 m korkeutta. Nopeus liikkeen lopussa oli 150 km/h.
Sakkausnopeus olisileänä noin 130 km/h ja laskuasussa noin 110 km/h. Teho päällä sakkausnopeus pieneni noin 10 km/h. BW laski nokan ja kallistui hieman siivelleen. Se oikaisi nopeasti itsensä sakkauksesta eikä pyrkinyt kierteeseen, vaikka sauva pidettiin takana. Kierre oli aloitettava polkaisemalla jalka pohjaan sakkaushetkellä. Syöksykierre oli luonteeltaan "normaali". Oikaisussa annettiin täysi vastajalka ja puolen kierroksen odotuksen jälkeen sauva vietiin suoraan eteen. Sauvaa piti työntää poikkeuksellisen suurella voimalla. Kymmenen kierroksen vasen kierre vei oikaisussa kaksi kierrosta ja oikea vastaavasti kolme ja puoli. Jos ohjaimet eivät olleet täysin ääriasennoissaan, oikaisu pitkittyi. Kun siipiaseet poistettiin, BW oikeni noin kierroksen verran nopeammin. Ohjekirjan mukaan vain kahden kierroksen kierteet olivat sallituja. Syöksyissä ei ilmennyt epätavallista. Suurin sallittu mitarinopeus oli620 km/h ja kierrosluku 2730 rpm.
Laskusiivekkeet sai ottaa ulos 260 km/h nopeudella. Telinenopeutta ei ohjekirjassa määritelty. Laskusiivekkeiden ja telineiden ulosotosta seurasi voimakas nokka-alas -momentti. Pituustrimmiä sai pyörittää ahkerasti, täysi liikealue vaati yhdeksän kierrosta pyörästä. Laskusiivekkeiden ulosotto keventi hieman ohjaimia ja vähensi niiden tehoa. Lähestymisnopeus oli noin 140 km/h, näkyvyys ja ohjattavuus kaikin puolin hyvät. Laskussa BW:n sai vetää reilusti kolmelle pisteelle. Teho päälä sen pystyi tuomaan maahan osasakkaustilassa hyvin lyhyelle matkalle. Laskukiito oli helppo hallita leveän raidevälin ansiosta. Kiidon pituus jarruja käyttäen oli noin 230 m ja ilman jarruja noin 380 m.

Kesällä 1942 suoritettiin kokeiluja venäläisillä 1000 hevosvoimaisilla M-63-sotasaalismoottoreilla. Koekoneina toimivat BW-363, BW-365 ja BW-392, joissa samalla kokeiltiin insinööri E. Wegeliuksen suunnittelemaa kaksilapaista puupotkuria ja venäläistä AW-1-metallipotkuria. BW-392 koneessa kokeiltiin lisäksi Suomessa suunniteltua puusiipeä. M-63-moottorit osoittautuivat kuitenkin epäluotettaviksi ja niissä esiintyi niin paljon häiriöitä ja osien rikkoutumisia, että Ilmavoimien esikunta määräsi kolmeen koneeseen vaihdettavaksi jälleen amerikkalaiset Cyclonit. BW-371:ssä ollut M-63-moottori leikkasi kiinni heti ensimmäisellä koelennolla ja koska siihen asennettu 850 hevosvoimainen M-62-moottori ei ollut edellistä parempi, koneeseen vaihdettiin uudelleen M-63 ja pian sen jälkeen amerikkalainen Cyclone.

Kaikkiaan kuuteen Brewsteriin asennettiin Valtion Lentokonetehtaalla venäläiset moottorit. Vuoden 1943 alussa Lentolaivue 24:lle luovutettiin rintamakäyttöön BW-363, BW-365, jossa oli kaksilapainen potkuri, BW-371 sekä BW-374. Kesäkuussa tehdas sai kuntoon vielä BW-379:n ja BW-392:n, mutta jälkimmäinen, ns. "puusiipi Brewster" tuhoutui Tampereella.

BW-370:ssä kokeiltu kiinteä profiloitu suksilaskuteline oli alunperin epäonnistunut ratkaisu, mutta myöhemmin suunniteltu sisäänvedettävä suksilaskuteline oli jo huomattavasti kehityskelpoisempi. Suksia kokeiltaessa BW-376:ssa paloi toisen suksen kärkiosa pakoputken liekkien sytyttämänä. Sukset vahvistettiin metallipäällysteellä, mutta koska koelennot olivat lisäksi osoittaneet, että koneen nopeus oli pienempi kuin Brewstereilla, joissa oli pyörälaskutelineet, enemmistä kokeiluista luovuttiin. Useihin Lentolaivue 24:n koneisiin oli talvella 1941-42 jo ennätetty asentaa sukset, Ilmavoimien esikunnan määräyksestä koneet kuitenkin vaihdettiin jälleen pyörille, kahta konetta lukuunottamatta, joissa jatkettiin suksikokeilua

Maaliskuussa 1943 asennettiin BW-367:ään Fairchild-F-24-kamera lähinnä rintamalinjojen kuvauksia varten. Joissakin Brewstereissa kokeiltiin siipeen asennettua kk-kameraa, joskin huonolla menestyksellä.

Brewsterit LLv24:ssä:
BW-351: 14.2.40 vaurioitui Trollhättanissa palatessaan kentälle koelennolta laskutelineissä ilmenneen vian vuoksi. Kone luovutettiin LLv.24:lle toukokuussa 1940. 18.6.41 kuului 2./LLv.24:lle, ohjaaja ltm. Y.Turkka. 10.1.42 vaurioitui ltn. L.Pekurin tehdessä pakkolaskun Karhumäellä koneen saatua osuman ilmataistelussa. 21.1.42 lähetettiin lentokonetehtaalle korjattavaksi. 2.3.42 luovutettiin 3./LLv.24:lle, ohjaaja kers. L.Ahokas. 17.6.43 tuhoutui Suulajärven lentokentän pommituksessa palopommin osuessa hälyytyspaikalla olleeseen koneeseen, joka syttyi tuleen. Koneella saavutettiin 18 ilmavoittoa LLv.24:ssä
BW-352: 20.4.40 luovutettiin LLv.24:lle. 18.6.41 kuului 2./LLv.24:lle, ohjaaja ylikers. E.Kinnunen. 23.7.41 suoritti vääp. E.Kinnunen onnistuneen pakkolaskun Sotkamossa eksyttyään tiedustelulennolla. 15.2.43 luovutettiin 3./LLv.24:lle, ohjaaja ltm. E.Kinnunen. 21.4.43 tuhoutui saatuaan osuman venäläisten ilmatorjuntatulessa Oranienbaumin pohjoispuolella. Ltm. E.Kinnunen sai surmansa. Koneella saavutettiin 18 ilmavoittoa LLv.24:ssä. Ltm. E.Kinnunen ampui BW-352:lla alas 15 konetta.
BW-353: 24.6.41 luovutettiin 1./LLv.24:lle. 30.6.41 luovutettiin 3./LLv.24:lle, ohjaaja alik. J.Huotari. 6.2.42 vänr. J.Ahlstenin ohjaama kone meni laskussa ympäri Kontupohjassa. 29.6.43 kers. K.Koskisen ohjaama kone meni metsään moottorin pysähdyttyä laskussa Suulajärvellä. 23.7.43 lähetettiin korjattavaksi lentokonetehtaalle. 28.11.44 luovutettiin LLv.26:lle. 17.10.46 kone vaurioitui pakkolaskussa Hyvinkäällä, eikä sitä enään korjattu. Koneella saavutettiin 20 ilmavoittoa LLv.24:ssä. Ylik. J.Huotari ampui alas 8 konetta. 
BW-354:18.4.40 luovutettiin LLv.24:lle. 18.6.41 kuului 2./LLv.24:lle, ohjaaja alik. H.Lampi. 15.10.42 kers. S.Lehtiön ohjaama kone meni Onttolassa laskussa pitkäksi, matkustajina kaksi miestä ja koira. 15.2.43 luovutettiin 1./LLv.24:lle. 21.4.43 kone ammuttiin alas ilmataistelussa Suomenlahdella, ohjaaja ylik. T.Heinonen sai surmansa. Koneella saavutettiin 9 ilmavoittoa LLv.24:ssä.
BW-355: Nokia Oy. lahjoitti varat tämän koneen hankintaan. Kone sai nimen "NOKA". 18.4.40 luovutettiin LLv.24:lle. 18.6.41 kuului 3./LLv.24:lle, ohjaaja alik. P.Mellin. 9.8.41 vääp. L.Nissinen suoritti pakkolaskun Rantasalmelle. 22.8.41 lähetettiin korjattavaksi lentokonetehtaalle. 7.3.42 luovutettiin 3./LLv.24:lle. 21.5.44 luovutettiin LLv.26:lle. 24.10.44 saksalaisten ilmatorjunta ampui koneen alas Jerisjärvellä, ohjaaja pelastautui. Koneella saavutettiin 8 ilmavoittoa, joista 7 LLv.24:ssä. 
BW-356: 20.4.40 luovutettiin LLv.24:lle. 23.6.41 luovutettiin lentovarikolle. 24.7.41 luovutettiin 2./LLv.24:lle, ohjaaja kers. M.Lehtovaara. 15.2.43 luovutettiin 1./LLv.24:lle. 31.8.43 venäläisten hävittäjät ampuivat koneen alas Koiviston edustalla Suomenlahdella, kers. S.Lehtiö sai surmansa. Koneella saavutettiin 6 ilmavoittoa LLv.24:ssä. 
BW-357: 18.4.40 luovutettiin LLv.24:lle. 30.4.40 meni laskussa ympäri Malmilla, ohjaajana ltm. Y.Turkka. 18.6.41 kuului 2./LLv.24:lle. 15.2.43 kuului 3./LLv.24:lle. 13.10.43 lähetettiin peruskorjaukseen. 29.12.43 luovutettiin 3./LLv.24:lle. 26.5.44 luovutettiin LLv.26:lle. 18.10.44 saksalaisten ilmatorjunta ampui koneen alas Marrasjärvellä, ohjaaja kers. K.Saukkonen sai surmansa. Koneella saavutettiin 16 ilmavoittoa
BW-358: 18.4.40 luovutettiin LLv.24:lle. 18.6.41 kuului 2./LLv.24:lle, ohjaaja alik. E.Myllymäki. 24.1.42 katosi kers. E.Myllymäen ohjaamana pommikoneen suojauslennolla Sorokan suunnalla. Alueella oli vihollisen HC koneita, mutta ilmeisesti ilmatorjunta ampui koneen alas. Koneella saavutettiin 1 ilmavoitto LLv.24:ssä.
BW-359: 18.4.40 luovutettiin LLv.24:lle. 12.5.41 luovutettiin LeR.2:n komentajan käyttöön. 17.9.41 luovutettiin 4./LLv.24:lle. 25.1.42 luovutettiin 3./LLv.24:lle. 26.2.42 ammuttiin alas ilmataistelussa Seesjärven Liistepohjassa, ohjaaja kers. T.Heinonen pelastautui laskuvarjolla.
BW-360: 18.4.40 luovutettiin LLv.24:lle. 14.10.40 tuhoutui törmättyään huonossa säässä Toijalan aseman valomastoon, ohjaaja kers. R.Heiramo sai surmansa. 
BW-361: 20.4.40 luovutettiin LLv.24:lle. 30.5.40 vaurioitui Malmin kentällä laskutelineiden pettäessä laskussa, ohjaaja vääp. V.Rimminen. 18.6.41 kuului 1./LLv.24:lle, ohjaaja ltn. J.Savonen. 3.10.41 kone vaurioitui laskussa Nurmoilassa, ohjaaja ylik. P.Manninen. 4.11.41 lähetettiin korjattavaksi lentokonetehtaalle. 20.5.44 luovutettiin LLv.26:lle. 9.2.48 luovutettiin varikolle poistettavaksi. Koneella saavutettiin 2 ilmavoittoa joista 1 LLv.24:ssä. 
BW-362: 18.4.40 luovutettiin LLv.24:lle. 18.6.41 kuului 3./LLv.24:lle. 19.9.41 luovutettiin 1./LLv.24:lle. 24.12.41 kone joutui tekemään huonossa säässä pakkolaskun pellolle Aunuksessa, ohjaajana vänr. A.Tervo. 9.3.42 kone katosi ilmataistelussa Uikujärvellä, kone sai mahdollisesti osuman ilmatorunnasta, ohjaaja kers. P.Mellin. Koneella saavutettiin 2 ilmavoittoa LLv.24:ssä.
BW-363: 18.4.40 luovutettiin LLv.24:lle. ohjaaja vääp. L.Nissinen. 12.1.42 koneen moottori sammui laskussa Kontupohjassa, jolloin seuraavaksi laskeutunut kone tuli päälle.30.3.42 lähetettiin lentokonetehtaalle, missä kone korjattiin BW-369:stä otetuilla osilla.12.3.43 luovutettiin 3./LLv.24:lle. Koneessa oli tällöin M-63-moottori. 23.4.44 luovutettiin lentovarikolle. 7.8.48 poistettiin. Koneella saavutettiin 10 ilmavoittoa LLv.24:ssä.
BW-364: 19.4.40 luovutettiin LLv.24:lle. 18.6.41 luovutettiin 3./LLv.24:lle, ohjaaja ltm. I.Juutilainen. 18.10.43 lähetettiin varikolle peruskorjattavaksi. 18.12.43 luovutettiin 3./LLv.24:lle. 8.5.44 luovutettiin LLv.26:lle. 29.7.44 ammuttiin alas ilmataistelussa Tolvajärven suunnalla, ohjaaja maj. L.Larjo hyppäsi, mutta menehtyi myöhemmin vammoihin. Koneella saavutettiin 36 ilmavoittoa, joista 33 LLv.24:ssä. Ltm. I.Juutilainen ampui alas koneella 28 vihollista. 
BW-365: 19.4.40 luovutettiin LLv.24:lle. 18.6.41 kuului 3./LLv.24:lle, ohjaaja alik. N.Katajainen. 26.9.41 kone vaurioitui ilmataistelussa Petroskoin eteläpuolella ja joutui tekemään pakkolaskun, ohjaaja vänr. R.Lampelto. 10.3.42 lähetettiin lentokonetehtaalle. 1.1.43 luovutettiin 1./LLv.24:lle, tällöin koneeseen oli asennettu kaksilapainen potkuri ja M-63-moottori. 9.2.43 koneen laskutelineet rikkoutuivat startissa Suulajärvellä, ohjaaja vänr. M.Pasila. 18.3.43 luovutettiin 2./LLv.24:lle. Koska M-63-moottori oli epäluotettava, koneella lennettiin hyvin vähän. 24.4.43 kone teki pakkolaskun Suulajärven kentälle moottorin leikattua kiinni, ohjaaja kers. Halonen. 8.5.44 luovutettiin LLv.26:lle. 10.6.44 venäläinen hävittäjä ampui koneen alas Kivennavalla, ohjaaja pelastautui laskuvarjolla. Koneella saavutettiin 7 ilmavoittoa joista 6 LLv.24:ssä
BW-366: 19.4.40 luovutettiin LLv.24:lle, ohjaaja ltn. J.Karhunen. 10.11.43 ajoi Seiskarin lähettyvillä ilmataistelussa yhteen vihollisen hävittäjän kanssa, ohjaaja ltn. Perkko joutui vangiksi. Koneella saavutettiin 23 ilmavoittoa LLv.24:ssä. Maj. Karhunen ampui koneella alas 14 vihollista.
BW-367: Ruotsalaiset Klingsporin veljekset lahjoittivat varat tämän koneen hankintaan. Kone sai nimen "TRE BRÖDER". 17.9.40 luovutettiin LLv.24:lle. 18.6.41 kuului 2./LLv.24:lle, ohjaaja ltm. V.Rimminen. 19.9.41 luovutettiin 1./LLv.24:lle. 29.10.41 kone meni ympäri Nurmoilan kentällä, ohjaaja P.Mannila. 13.11.41 kone lähetettiin korjattavaksi lentokonetehtaalle. 7.4.42 luovutettiin 4./LLv.24:lle, ohjaaja ltn. E.Teromaa. 8.12.42 kone vaurioitui epäonnistuneessa startissa Utissa, ohjaaja vänr. M.Pasila. 8.1.43 lähetettiin korjattavaksi varikolle. 18.3.43 luovutettiin 1./LLv.24:lle, kone oli tällöin varustettu tiedustelua varten Fairhild-F-kameralla. 26.5.44 luovutettiin LLv.26:lle. 17.10.44 kone vaurioitui Vaalan kentällä niin pahoin, ettei sitä enää korjattu. Koneella saavutettiin 10 ilmavoittoa, joista 8 LLv.24:ssä.
BW-368: 15.10.40 luovutettiin LLv.24:lle. 23.6.41 ohjaaja alik. N.Katajainen nosti startissa laskutelineet liian aikaisin ylös ja kone vaurioitui. 22.7.41 luovutettiin 3./LLv.24:lle, ohjaaja alik. N.Katajainen. 8.12.43 luovutettiin varikolle peruskorjaukseen. 13.2.44 luovutettiin 3./LLv.24:lle. 8.5.44 luovutettiin LLv.26:lle. 30.7.44 ammuttiin alas ilmataistelussa Tolvajärvellä, ohjaaja pelastui laskuvarjolla. Koneella saavutettiin 12 ilmavoittoa, joista 10 LLv.24:ssä. Ylik. N.Katajainen ampui koneella 7 vihollista alas.
BW-369: 18.4.40 luovutettiin LLv.24:lle. 18.6.41 kuului 3./LLv.24:lle. 28.6.41 kone meni startissa pitkäksi Vesivehmaalla ja vaurioitui niin pahoin, ettei sitä korjattu, ohjaaja vänr. M.Pastinen sai surmansa.  
BW-370: 30.5.40 luovutettiin LLv.24:lle. 18.6.41 kuului 4./LLv.24:lle. 23.6.41 kone teki polttoaineen loputtua pakkolaskun veteen Joensuun lähellä, ohjaaja kers. L.Dahl. 7.7.41 lähetettiin lentokonetehtaalle korjattavaksi. 22.8.41 kuului 4./LLv.24:lle. 26.8.41 kone teki pakkolaskun metsään Immolan kentän lähellä polttoaineen loputtua päällä olevasta tankista, ohjaaja ltn. H.Elfing. 5.9.41 lähetettiin korjattavaksi lentokonetehtaalle. 24.2.42 luovutettiin 3./LLv.24:lle. 10.3.42 luovutettiin 4./LLv.24:lle, ohjaaja ltn. A.Lumme. 15.3.43 vaihtui 4. lentue 2. lentueeksi. 1.5.43 laskuteline vian vuoksi ohjaaja kers. E.Siponmaa teki pakkolaskun Immolanjärveen, kone vaurioitui pahasti. 2.6.43 kone oli kunnostettu. 8.5.44 luovutettiin LLv.26:lle. 18.11.44 saksalaisen ilmatorjunnan vaurioittama kone teki epäonnistuneen pakkolaskun, eikä sitä enää korjattu. Koneella saavutettiin 10 ilmavoittoa, joista 9 LLv.24:ssä. 
BW-371: 18.4.40 luovutettiin LLv.24:lle. 18.6.41 kuului 1./LLv.24:lle, ohjaaja ylik. P.Mannila. 12.4.42 kone törmäsi lumivalliin startissa Nurmoilassa, ohjaaja ylik. A.Vahvelainen. 7.5.42 lähetettiin varikolle korjattavaksi. 25.7.42 kone meni koelennolla ympäri ja vaurioitui. 13.2.43 luovutettiin 1./LLv.24:lle, ohjaaja ltm. V.Pyötsiä. Tällöin koneessa oli M-63-moottori ja kaksi 12.7mm runkokonekivääriä. 22.5.43 kone teki pakkolaskun moottorivian takia pellolle Immolassa. 22.2.44 kone tuhoutui Suomenlahdella. Huonoon säähän joutunut kone ajoi jäähän pyrkiessä pois pilvestä, ohjaaja ylik. K.Anttila sai surmansa. Koneella saavutettiin 2 ilmavoittoa LLv.24:ssä. 
BW-372: 18.4.40 luovutettiin LLv.24:lle. 18.6.41 kuului 2./LLv.24:lle. 24.1.42 ajoi Ontajärvellä yhteen venäläisen I-153-koneen kanssa, siipi vaurioitui, venäläinen kone tippui, ohjaaja alik. P.Koskela. 25.6.42 syttyi tuleen ilmataistelussa Seesjärvellä ja teki pakkolaskun pieneen järveen, ohjaaja ltn. L.Pekuri vaelsi omille linjoille. 1998 kone nostettiin Kolejärvestä. Koneella saavutettiin 8 ilmavoittoa LLv.24:ssä. Ltn. L.Pekuri ampui koneella alas 7 vihollista. 
BW-373: 3.4.40 luovutettiin LLv.24:lle. 18.6.41 kuului 1./LLv.24:lle. Ohjaajina 41-44 ltn. Mustonen, ylik. Heinonen ja kapt. Sarvanto. 13.6.44 luovutettiin LLv.26:lle. 30.6.48 kone vaurioitui pakkolaskussa Riihimäellä, eikä sitä enää korjattu. Koneella saavutettiin 14 ilmavoittoa LLv.24:ssä.
BW-374: 18.4.40 luovutettiin LLv.24:lle. 18.6.41 kuului 1./LLv.24:lle. 19.7.42 kone vaurioitui laskussa, ohjaaja kers. P.Tolonen. 21.1.43 luovutettiin varikolta korjattuna ja M-63-moottorilla varustettuna 4./LLv.24:lle. 8.5.44 luovutettiin LLv.26:lle. 12.6.44 ltn.Mattilan ohjaama kone katosi sotalennolla Kivennavalla. Koneella saavutettiin 11 ilmavoittoa LLv.24:ssä. 
BW-375: Luovutettiin LLv.24:lle huhtikuussa -40. 18.6.41 kuului 1./LLv.24:lle, ohjaaja kapt. E.Luukanen. 4.7.42 kone vaurioitui lievästi Mensuvaaran kentällä, ohjaaja vänr. V.Suhonen. 18.10.43 luovutettiin peruskorjattavaksi varikolle. 23.12.43 luovutettiin 1./LLv.24:lle. 15.5.44 luovutettiin LLv.26:lle. 2.7.44 kone tuhoutui vihollisen pommituksessa Immolan kentällä. Koneella saavutettiin 11 ilmavoittoa LLv.24:ssä. 
BW-376: Luovutettiin LLv.24:lle huhtikuussa -40. 18.6.41 kuului 1./LLv.24:lle, ohjaaja ltm. V.Pyötsiä. 30.10.42 kone katosi ilmataistelussa Seiskarin lähistöllä, ohjaaja kers. P.Tolonen. Koneella pudotettiin 9 vihollista LLv.24:ssä. 
BW-377: Luovutettiin LLv.24:lle huhtikuussa -40. Ohjaajina 41-44 alik. R.Malin ja ylik. T.Järvi. 8.12.43 - 11.2.44 peruskorjauksessa lentokonetehtaalla. 8.5.44 luovutettiin LLv.26:lle. 9.6.44 kone vaurioitui ilmatorjuntatulessa, eikä ehtinyt enää mukaan sotatoimiin. 14.9.48 maj. R.Turkki suoritti koneella Brewsterin historian viimeisen lennon Suomen Ilmavoimissa. Koneella ammuttiin alas 16 venäläistä, joista 15 LLv.24:ssä. Ylik. Järvi ampui koneella alas 7 vihollista. 
BW-378: Ruotsalainen vapaaherra Hamilton rouvineen laihjoittivat varat koneen hankintaan. Heidän toivomuksestaan kone sai nimen "OTTO WREDE". Luovutettiin LLv.24:lle huhtikuussa -40. 18.6.41 kuului 4./LLv.24:lle, ohjaaja ltn. P-E.Sovelius. 18.3.42 ohjaaja ltn. H.Wind. 18.8.42 1./LLv.24:llä ollut kone ammuttiin alas ilmataistelussa Kronstadtin lähellä, ohjaaja vänr. A.Raitio löydettiin myöhemmin kuolleena merestä pelastusliivien varassa. Koneella saavutettiin 8 ilmavoittoa LLv.24:ssä. Kapt Sovelius ampui koneella alas 7 vihollista. 
BW-379: 31.1.41 luovutettiin LLv.24:lle, oltuaan sitä ennen lentokonetehtaalla korjattavana siirtolennolla Bromman kentällä tapahtuneen vaurion takia. 18.6.41 kuului 3./LLv.24:lle, ohjaaja ltn. P.Kokko. 28.1.42 luovutettiin 2./LLv.24:lle. 29.7.42 kone vaurioitui pahoin laskussa Tiiksjärvellä. Kone päätyi selälleen suohon, ohjaaja kers. K.Anttila. 4.9.42 lähetettiin korjattavaksi lentokonetehtaalle. 3.6.43 luovutettiin 3./LLv.24:lle varustettuna M-63-moottorilla. 3.1.44 koneeseen vaihdettiin Cyclone-moottori. 8.5.44 luovutettiin LLv.26:lle. 18.10.44 saksalainen ilmatorjunta ampui koneen alas Rovaniemen pohjoispuolella, ohjaaja ltn. A.Miettinen sai surmansa. Koneella saavutettiin 12 ilmavoittoa LLv.24:ssä. Ltn. P.Kokko ampui koneella alas 6 vihollista.
BW-380: Luovutettiin LLv.24:lle huhtikuussa -40. 18.6.41 kuului 4./LLv.24:lle, ohjaaja maj. G.Magnusson. 19.8.41 kone teki pakkolaskun Vuoksenrannassa, ohjaaja kad. U.Sarjamo taisteli kahdeksaa vihollista vastaan ja ilmeisesti epähuomiossa veti seosvivun kiinni. 28.8.41 lähetettiin korjattavaksi. 19.12.41 luovutettiin 4./LLv.24:lle. 15.2.43 kuului 2./LLv.24:lle, ohjaaja ltn. I.Törrönen. 2.5.43 kone katosi sotalennolla Suomenlahdella, ohjaaja kapt. Törrönen sai surmansa. Koneella saavutettiin 12 ilmavoittoa LLv.24:ssä.
BW-381: Luovutettiin LLv.24:lle huhtikuussa -40. 18.6.41 kuului 4./LLv.24:lle. 8.7.41 kone törmäsi Rantasalmen kentällä siirettävään naamioimislatoon, siipi katkesi ja laskutelineet tuhoutuivat. 4.8.41 lähetettiin korjattavaksi. 23.10.41 luovutettiin 2./LLv.24:lle, ohjaaja vänr. V.Pokela. 25.6.42 venäläinen hävittäjä ampui ilmataistelussa koneen öljysäiliön puhki, moottori leikkasi kiinni ja kone tuhoutui pakkolaskussa, ohjaaja kers. K.Anttila selviytyi. Koneella saavutettiin 1 ilmavoitto LLv.24:ssä.
BW-382: Luovutettiin LLv.24:lle huhtikuussa -40. 12.12.40 kone vaurioitui laskussa Vesivehmaalla, ohjaaja ylik. M.Alho. 13.8.41 kuului 1./LLv.24:lle, ohjaaja ltm. V.Rimminen. 25.10.42 kone vaurioitui startissa Römpötissä, ohjaaja kers. J.Lilja. Korjattavana 25.10.42 - 4.11.42. 8.5.44 luovutettiin LLv.26:lle. 14.9.48 poistettiin käytöstä. Koneella saavutettiin 12 ilmavoittoa, joista 8 LLv.24:ssä. 
BW-383: Luovutettiin LLv.24:lle huhtikuussa -40. 11.4.40 kone vaurioitui laskutelineiden petettyä Malmin kentällä, ohjaaja kapt. E.Luukkanen. 18.6.41 kuului 4./LLv.24:lle. 15.2.43 kuului 2./LLv.24:lle, ohjaaja vääp. M.Alho. 18.10.43 peruskorjaukseen lentokonetehtaalle. 29.12.43 saapui korjauksesta, mutta vaurioitui laskussa Utin kentälle. 26.5.44 luovutettiin LLv.26:lle. 2.7.44 kone tuhoutui Immolan kentän pommituksessa. Koneella saavutettiin 16 ilmavoittoa, joista 15 LLv.24:ssä. 
BW-384: Luovutettiin LLv.24:lle 11.4.40. 18.6.41 kuului 4./LLv.24:lle. 12.8.41 kuului 3./LLv.24:lle, ohjaaja vääp. L.Nissinen. 28.1.42 kuului 2./LLv.24:lle, ohjaaja ltn. L.Pekuri. 3.10.43 koneen peräsimet vaurioituivat koneen osuttua matalalennossa puihin. Kone teki mahalaskun Immolaan. 25.10.43 korjattavaksi lentokonetehtaalle. 27.5.44 luovutettiin LLv.26:lle. 20.11.46 kone vaurioitui pakkolaskussa Utissa ja poistettiin. Koneella saavutettiin 18 ilmavoittoa, joista 17 LLv.24:ssä. Vänr. L.Nissinen ampui koneella alas 10 vihollista.
BW-385: Kone vaurioitui siirtolennolla Suomeen. Luovutettiin korjattuna 11.7.41 4./LLv.24:lle. 3.12.41 ilmatorjunnasta osuman saanut kone syttyi palamaan ja syöksyi maahan Lotinanpellon lähellä, ohjaaja ltn. H.Elfving sai surmansa. Koneela saavutettiin 2 ilmavoittoa
BW-386: Luovutettiin huhtikuussa -40 LLv.24:lle. 18.6.41 kuului 4./LLv.24:lle. 15.2.43 siirettiin 4./LLv.24:stä muodostettuun 2./LLv.24:ään, ohjaaja ltn. U.Sarjamo. 30.3.44 kuului 3./LLv.24:lle. 26.5.44 luovutettiin LLv.26:lle. 15.10.44 kone tuhoutui laskussa Vaalan kentällä, ohjaaja vänr. L.Linden sai palovammoja. Koneella saavutettiin 11 ilmavoittoa LLv.24:ssä. Ltn. U.Sarjamo ampui koneella alas 6 vihollista.
BW-387: Luovutettiin LLv.24:lle huhtikuussa -40. 18.6.41 kuului 4./LLv.24:lle. 4.4.42 kuului 2./LLv.24:lle, ohjaaja kers. A.Korhonen. 16.7.42 kone vaurioitui puun kaaduttua päälle Tiiksjärven kentällä. 31.7.43 ilmatorjuntatulessa vaurioituneen koneen lasku epäonnistui Suulajärvellä, ohjaaja ltn. U.Komonen. 8.8.43 korjattavaksi lentokonetehtaalle. 11.12.43 luovutettiin 2./LLv.24:lle. 8.5.44 luovutettiin LLv.26:lle. 27.1.45 luovutettiin varikolle. Koneella saavutettiin 11 ilmavoittoa LLv.24:ssä.
BW-388: Luovutettiin LLv.24:lle huhtikuussa -40. 18.6.44 kuului 2./LLv.24:lle. 25.6.41 kone yritti nousua suurilla lapakulmilla Selänpäässä mennen kiitoradan yli, ohjaaja kapt. L.Ahola. 21.7.41 korjattavaksi lentokonetehtaalle. 3.10.41 luovutettiin 3./LLv.24:lle. 26.2.42 koneen lasku meni pitkäksi Kontupohjassa, ohjaaja alik. V.Vähänen. 21.3.42 korjattavaksi lentokonetehtaalle. 17.6.42 luovutettiin 3./LLv.24:lle. 28.10.42 kuului 1./LLv.24:lle. 4.5.43 kone syttyi tuleen venäläisen hävittäjän ammuttua sitä Suomenlahdella Seivästön lähellä. Kone teki pakkolaskun mereen, pelastajien ehdittyä paikalle oli ohjaaja kers. J.Lilja ehtinyt menehtyä kylmyyteen. Koneella saavutettiin 13 ilmavoittoa LLv.24:ssä. Kapt. J.Karhunen ampui koneella neljässä päivässä alas 7 vihollista elokuussa -42 Suomenlahdella.
BW-389: Luovutettiin LLv.24:lle huhtikuussa -40. 22.7.40 kone meni ympäri Joroisten kentällä, ohjaaja ev. R.Lorentz. 18.6.41 kuului 2./LLv.24:lle. 29.1.42 kone törmäsi jäähän Kolunkijärvellä ohjaajan arvioidessa korkeuden väärin asekokeilun yhteydessä. Ohjaaja ltn. U.Alvesalo loukkaantui ja kone tuhoutui.
BW-390: Luovutettiin LLv.24:lle huhtikuussa -40. 18.6.41 kuului 3./LLv.24:lle. 19.7.41 kuului 1./LLv.24:lle, ohjaaja vänr. K.Metsola. 24.12.41 kone teki onnistuneen pakkolaskun pellolle Aunuksessa, ohjaaja kers. R.Malin. 29.5.42 kone tuhoutui Nurmoilan kentän pommituksessa. Koneella saavutettiin 4 ilmavoittoa LLv.24:ssä. 
BW-391: Luovutettiin LLv.24:lle huhtikuussa -40. 28.1.41kone tuhoutui esittelylennolla Vesivehmaalla. Kone lähestyi kenttää 50m korkeudella, ohjaaja käänsi koneen selälleen, kone törmäsi puihin kentän laidalla. Ohjaaja ltm. K.Virta sai surmansa. 
BW-392: Luovutettiin LLv.24:lle huhtikuussa -40. 24.7.40 vaurioitui laskussa Joroisten kentällä, ohjaaja ltn. Tanskanen. 18.3.41 luovutettiin korjattuna LLv.24:lle. 18.6.41 kuului 1./LLv.24:lle, ohjaaja alik. G.Ginman. 5.8.42 luovutettiin lentokonetehtaalle muutoksia varten. 5.6.43 luovutettiin LLv.24:lle varustettuna puusiivellä ja M-63-moottorilla. Tuhoutui samana päivänä siirtolennolla laivueeseen. Kone starttasi Tampereen kentältä, mutta sakkasi ja syöksyi maahan tuhoutuen. Ohjaaja ltm. M.Alho sai surmansa. Koneella saavutettiin 3 ilmavoittoa.
BW-393: Luovutettiin LLv.24:lle huhtikuussa -40. 18.6.41 kuului 4./LLv.24:lle. 28.1.42 ohjaajan ollessa tutustumislennolla kone laskeutui ennen kiitoradan alkua Kontupohjassa. 3.2.42 korjattavaksi lentokonetehtaalle. 1.6.42 luovutettiin 1./LLv.24:lle, ohjaaja kapt. E.Luukkanen. 10.11.42 ohjaaja ltn. H.Wind. 26.5.44 luovutettiin LLv.26:lle. 2.7.44 kone tuhoutui Immolan kentän pommituksessa. Koneella saavutettiin 41 ilmavoittoa, joista 40 LLv.24:ssä. Millään muulla yksittäisellä koneella maailmassa ei tiettävästi ole saatu näin paljon voittoja. Kapt. E.Luukkanen saavutti 7 ja ltn. H.Wind 26 ilmavoittoa tällä koneella. 

BW-394: Luovutettiin LLv.24:lle huhtikuussa -40. 2.5.40 nousussa ollut 4-moottorinen sairaankuljetuskone vaurioitti konetta pahoin Malmin kentällä. 28.6.40 korjattavaksi lentokonetehtaalle. 12.7.41 luovutettiin 4./LLv.24:lle, ohjaaja vääp. L.Heikinaro. 4.4.42 kuului 2./LLv.24:lle. 8.6.42 ltn. U.Alvesalo sai osuman polttoainesäiliöön Rukajärvellä ja joutui tekemään pakkolaskun korpeen. Kone vaurioitui pahoin, eikä siitä otettu talteen kuin joitakin tärkeimpiä osia sekä moottori. Koneella saavutettiin 3 ilmavoittoa.

Kuvat sivulla ovat J.Kuusman ja J. Vd Heuvelin kokoelmista.