 Lentolaivue 24:n historiaa 
|
|
|
|
|
Lentolaivue 24 syntyi 15.7.1933, jolloin Maalentoeskaaderin Hävittäjälaivueesta tuli nimenmuutoksen yhteydessä Lentoasema 1:n Lentolaivue 24, sijoitus paikkana Utti. Laivueen kalustona oli tällöin Gloster Gamecock hävittäjät, joiden avulla tulevaisuudessa hyödyllisiksi havaitut lentokuviot hiottiin. Vuonna 1936 ilmavoimien siirtyessä rykmenttikokoonpanoon siirtyi LLv24 Lentorykmentti 2:n alaisuuteen. Ensimmäiset henkilöstömenetykset laivue koki 18.6.-37 kun kaksi laivueen GA-konetta törmäsivät ilmassa, pudoten Valkealan Kuivalan kylään Utin kentän koillispuolella. Ltn. Kara (GA-47) ja Lentom. Kankkunen (GA-56) saivat surmansa.
Gamecock kaluston vanhentumisesta johtuen laivue siirtyi pian Fokker D XXI kalustoon, saavuttaen 27 koneen määrävahvuuden kolmelle lentueelle vuoden 1939 alkupuoliskolla. |
| |
|
|
Talvisota:
Talvisodan syttyessä LLv24 oli sijoittunut seuraavasti:
E/LLv24 Immola (Kapt. Magnusson)
1/LLv24 Immola (Kapt. Carlsson)
2/LLv24 Suur-Merijoki (Ltn. Vuorela)
3/LLv24 Immola (Ltn. Luukkanen)
4/LLv24 Immola (Kapt. Magnusson)
5/LLv24 Immola (Ltn. Ahola). |
Lentolaivue 24:n ensimmäinen ilmavoitto saavutettiin, kun 1.12.-39 Ltn. Vuorela ampui vihollisen SB-pommikoneen alas Perojoella klo. 12.05. Talvisodan aikana LLv24 lensi 2388 sotalentoa, saavuttaen 122 ilmavoittoa. Laivueen omat tappiot olivat sotatoimissa 10 konetta ja 7 ohjaajaa (joissain lähteissä mainitaan 9 konetta ja 5 ohjaajaa). Eniten pudotuksia saavuttivat:
Ltn. Sarvanto (13)
Lentom. Pyötsiä (7.5)
Ltn. Huhanantti (6)
Vääp. Virta (6)
Ltn. Sovelius (5.5) |
|
Laivueen eri lentueet toimivat Talvisodan aikana seuraavista tukikohdista: Immola, Suur-merijoki, Lappenranta, Ruokolahti, Mensunkangas, Utti, Joutseno, Lemi, Värtsilä, Ristiina, Lahti, Littoinen ja Naantali. |
Välirauhan aikana laivue vaihtoi jälleen kalustoa, saaden nyt koneekseen Brewster-hävittäjän, joka oli silloin ilmavoimiemme nykyaikaisin hävittäjä. |
|
Jatkosota:
Jatkosodan alussa (25.6-41) oli LLv24 sijoittunut seuraavasti:
E/LLv24 Vesivehmaa (Maj. Magnusson)
1/LLv24 Vesivehmaa (Kapt. Luukkanen)
2/LLv24 Vesivehmaa (Selänpää) (Kapt. Ahola)
3/LLv24 Vesivehmaa (Ltn. Karhunen)
4/LLv24 Vesivehmaa (Ltn. Sovelius).
Laivueen vahvuus oli 33 Brewsteriä. |
Sodan alussa antoi Maj. Magnusson tehtäväksi suunnitella laivueen tunnuksen,
joksi sitten valittiin mekaanikko E. Raidan suunnittelema ilves. |
| Jatkosodan ensimmäinen ilmavoitto saavutettiin, kun 25.6-41 Alik. H.Lampi ja Ylik. E.Kinnunen ampuivat SB-pommikoneen yhdessä alas Selänpään ja Heinolan välillä. |
18.7-42 LLv24 alistettiin Lentorykmentti 3:lle. Toukokuussa -43 Mangnusson siirtyi LeR 3:n komentajaksi, Kapt Karhusen tullessa LLv24:n komentajaksi. |
Brewstereillä laivue ampui alas 459 vihollista, omien taistelumenetysten ollessa 15 konetta ja 12 lentäjää. |
Pudotustilaston kärjessä Brewstereillä olivat:
Ltn. Wind (39)
Lentom. Juutilainen (34)
Kapt. Karhunen (26.5)
Vänr. Nissinen (22.5)
Lentom. Kinnunen (19). |
| Mannerheimristin saavutuksistaan saivat Wind, Juutilainen, Karhunen ja Nissinen. |
Huhtikuun alussa -44 laivue alkoi luovuttaa Brewster koneitaan LLv26:lle, saaden tilalle Messerschmitt G2 koneita. Messerschmitt kalustolla laivueen kärkipilotit olivat:
Kapt. Wind (36)
Vänr. Puro (28.5)
Vääp. Vesa (20)
Vänr. Saarinen (18)
Vääp. Katajainen (18). Mannerheimristin saivat Wind (toistamiseen) ja Katajainen. |
|
| Sodan jälkeen: Sodan päätyttyä laivue siirrettiin Uttiin. 4.12 -44 Lentolaivue 24 lakkautettiin ja siitä muodostettiin Lentolaivue 31. Nykyisin laivueen perinneyksikkönä toimii Karjalanlennosto. |
Sotien 39-44 aikana laivue pudotti 877 vihollista, menettäen itse 55 konetta (38 taistelussa). 27 lentäjää kaatui tai katosi. |
Pudotustilaston viiden kärki sodissa LLv24:n palveluksessa:
Wind (74)
Juutilainen (36) (yht 94),
Katajainen (35.5)
Puro (34) (yht 36)
Nissinen (32.5). |
| Kuvat sivulla ovat J.Kuusman ja J. Vd Heuvelin kokoelmista sekä Kuva-arkistosta. |
|
| Lentolaivue 24:n kalustoa (klikkaa koneen nimä saadaksesi lisätietoa) |
| Fokker DXXI |
Alkaen huhtikuu1938... |
| Brewster 239 |
Alkaen huhtikuu 1940... |
| Messerschmitt Bf 109G-2 |
Alkaen huhtikuu 1944... |
|